Taide ja muu luova suunnittelu eiv\u00e4t ole kaukana toisistaan. Samasta l\u00e4hteest\u00e4 aiheet ja inspiraatio joka tapauksessa ammennetaan. Silti graafiset suunnittelijat ja taiteilijat jaetaan kahteen leiriin. Toki toiset tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa toimeksiantojen perusteella ja toiset itseilmaisun tarpeesta. Vai onko se niin yksinkertaista sittenk\u00e4\u00e4n? Itse koen sijoittuvani johonkin n\u00e4iden v\u00e4limaastoon. Asiakas esitt\u00e4\u00e4 tarpeen, johon tarjoan ratkaisua omalla n\u00e4kemyksell\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n
Esittelen t\u00e4ss\u00e4 muutaman tapauksen, jossa tekij\u00e4 on murtanut rajoja ja hyp\u00e4nnyt enemm\u00e4n osaamisensa toiselle laidalle tai jopa aidan toiselle puolelle.<\/p>\n\n\n\n
Chupa Chups -logo<\/strong> Chupa Chupsin perusti Enric Bernat Barcelonassa vuonna 1958. Bernat oli katalonialaisen kondiittoriperheen lapsi ja ty\u00f6skenteli vanhempiensa kakkukaupassa. 50-luvun alkupuolella h\u00e4n auttoi elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pohjoisespanjalaisen omenahillotehtaan ja esitteli sijoittajille idean tikkukaramellitehtaasta. Sijoittajat kuitenkin vet\u00e4ytyiv\u00e4t ideasta. Bernat otti yrityksen hallintaansa vuonna 1958 ja nimesi sen Chupa Chupsiksi. Nimi tulee espanjan kielen verbist\u00e4 chupar, imeskell\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n yritys tuottaa my\u00f6s muita makeisia, mutta p\u00e4\u00e4asiallinen tuote on aina ollut tikkukaramellit.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1969 Enric Bernat l\u00e4hestyi Salvador Dal\u00eda ja pyysi t\u00e4t\u00e4 suunnittelemaan uuden logon Chupa Chupsille. Dal\u00ed yhdisti p\u00e4iv\u00e4nkakkaramuodon ja yrityksen nimen tavalla, joka on kest\u00e4nyt n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Logo on kokenut aikojen saatossa pienen muodonmuutoksen typografian osalta, mutta p\u00e4\u00e4idea on edelleen sama kuten v\u00e4ritkin. Taiteilijana Dal\u00ed ymm\u00e4rsi kaupallisuuden ja br\u00e4nd\u00e4\u00e4misen ja toivoi ett\u00e4 logo sijoitettaisiin tikkunekun p\u00e4\u00e4lle, jolloin logo olisi aina n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kokonaisena. Bernat maksoi Dal\u00edlle logon suunnittelusta pienen omaisuuden.<\/p>\n\n\n\n Tappara ja Tampereen Elokuvajuhlat -tunnukset<\/strong> Kimmo Kaivanto tunnetaan tamperelaisena taidemaalarina, taidegraafikkona ja kuvanveist\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta 60-luvulla h\u00e4n oli t\u00f6iss\u00e4 Mainos Lehmuksen graafisella osastolla. Tapparan kirvestunnuksen Kaivanto suunnitteli uransa alkuvaiheissa 1955, jolloin seura perustettiin. Tarinoiden mukaan h\u00e4n teki ty\u00f6n ilmaiseksi. Tunnuksessa Kaivanto k\u00e4ytti Tapparaa edelt\u00e4neen seuran TBK:n v\u00e4rej\u00e4 ja suunnitteli sen niin, ett\u00e4 kirves ett\u00e4 kilpi on yhdistetty samaan graafiseen muotoon. Toki tunnuksessa voi my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 kent\u00e4n aloituspisteet siten ett\u00e4 keskiympyr\u00e4 j\u00e4\u00e4 kirveen keskikohtaan.<\/p>\n\n\n\n Ominaisempi Kaivannon tyylille on h\u00e4nen vuonna 1969 suunnittelemansa Tampereen elokuvajuhlien tunnus. Kuvan rajausta hahmottelevan ohjaajan k\u00e4sist\u00e4 muodostuvan tunnuksen piirrosj\u00e4lki on tunnusomaista Kaivannon tuotannolle. Viivassa n\u00e4kyy hienosti h\u00e4nen taustansa taidegraafikkona.<\/p>\n\n\n\n Kunnia- ja ansiomitalit<\/strong> Akseli Gallen-Kallela oli todellinen renessanssimies. Taidemaalari, kuvanveist\u00e4j\u00e4, huonekalusuunnittelija, puusepp\u00e4 ja jopa kirjailija. Musiikkia h\u00e4n ei tainnut s\u00e4velt\u00e4\u00e4, mutta en ihmettelisi jos jostain viel\u00e4 l\u00f6ytyisi joku Kalevala-oopperan partituurikin. Sen sijaan h\u00e4n suunnitteli suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n erilaisia mitaleja. Vuonna 1918 h\u00e4n sai Mannerheimilta k\u00e4skyn suunnitella Vapaudenristit ja Vapaudenmitalit. Kun vuonna 1919 n\u00e4iden ansiomitalien jakaminen lopetettiin, Gallen-Kallela sai teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella uuden Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit. N\u00e4m\u00e4 merkit h\u00e4n teki Mannerheimin vahvassa ohjauksessa. Vuosina 1928-1930 suunniteltiin uuden ritarikunnan perustamista. Kalevan Miekan ritarikunnan kunniamerkkien suunnittelussa ei Mannerheim en\u00e4\u00e4 ollut mukana vaan Gallen-Kallela p\u00e4\u00e4si t\u00e4ydell\u00e4 voimalla toteuttamaan omaa kansallisromanttista tyyli\u00e4\u00e4n. Ritarikuntaa ei kuitenkaan koskaan perustettu, mutta vuonna 1977 perustetun Sotilasansiomitalin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella on Gallen-Kallelan suunnitelmiin pohjautuva liekehtiv\u00e4 miekka.<\/p>\n\n\n\n Gallen-Kallela suunnitteli julisteen Tukholman automessuille vuonna 1907. Joidenkin tietojen mukaan tilaaja olisi ollut suomalainen autokauppias Yrj\u00f6 Weilin. H\u00e4nell\u00e4 oli konttoritarvikeliike ja kirjakustantamo, joka vuonna 1908 kustansi Gallen-Kallelan kuvittaman Seitsem\u00e4n Veljest\u00e4 -painoksen. Autoliikkeens\u00e4 Yrj\u00f6 Weilin @ Kumpp Oy:n h\u00e4n perusti vasta vuonna 1910. Todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 onkin, ett\u00e4 Gallen-Kallela suunnitteli kuuluisan julisteensa ruotsalaiselle paroni Carl Cederstr\u00f6min perustamalle Bil-Aktie-Bolagille, joka k\u00e4ytti Bil-Bol -logoa. Weilin oli ehk\u00e4 vain v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tilauksessa.<\/p>\n\n\n\n Julisteessa Gallen-Kallela yhdist\u00e4\u00e4 autoilun ja Kalevalan rohkealla tavalla. \u201cLemmink\u00e4inen autossa\u201d -teoksessa auto sy\u00f6ksyy y\u00f6taivaalla liekkien saattelemana. Liekit sek\u00e4 t\u00e4hdet ovat tuttuja h\u00e4nen muusta tuotannostaan ja asetelman voi n\u00e4hd\u00e4 modernina versiona Kalevalan Kyllikin ry\u00f6st\u00f6 -tarinasta. Auton kuski n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kovasti itselt\u00e4\u00e4n Gallen-Kallelalta.<\/p>\n\n\n\n Aprilia Moto 6.5<\/strong> Philippe Starck on teollinen muotoilija, joten moottoripy\u00f6r\u00e4n suunnitteleminen ei ole yht\u00e4 suuri hypp\u00e4ys rajan toiselle puolelle kuin muissa esittelemiss\u00e4ni tapauksissa. Starck suunnitteli Aprilialle Moto 6.5:n ketter\u00e4ksi kaupunkipy\u00f6r\u00e4ksi, jolla olisi helppo sukkuloida suurkaupunkien liikenteess\u00e4 kohtuullisen lyhyit\u00e4 matkoja. Etenk\u00e4\u00e4n kapea ja kova penkki ei ole omiaan pitkien matkojen ajamiseen. Starck toteutti Moto 6.5:n omien suunnittelu \u00e4ht\u00f6kohtiensa pohjalta eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n moottoripy\u00f6r\u00e4maailmassa totuttujen normien mukaan. Py\u00f6re\u00e4t muodot sek\u00e4 v\u00e4rit ovat tuttuja muista Starckin suunnittelut\u00f6ist\u00e4. Moto 6.5:t\u00e4 kritisoitiin lanseerauksen aikoihin paljon. Tankkia kuvailtiin teekannun muotoiseksi ja sanottiin ett\u00e4 Alessille keitti\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 suunnitelleen Starckin pit\u00e4isi pysy\u00e4 lestiss\u00e4\u00e4n. Muotoilu on toki rohkeaa, mutta samalla mielest\u00e4ni pirist\u00e4v\u00e4\u00e4 ottaen huomioon kontekstin. Osa kritiikist\u00e4 kohdistuu tosin ihan aiheesta huonoon viimeistelyyn ja teknisiin ongelmiin.<\/p>\n\n\n\n Ulkon\u00e4k\u00f6kritiikki kertoo paljon moottoripy\u00f6r\u00e4maailman konservatiivisuudesta. Poikkeava muotoilu etenkin sarjavalmisteisissa moottoripy\u00f6riss\u00e4 on edelleen harvinaista. Muotoilua hallitsee p\u00e4\u00e4asiassa kulmikkuus ja korostunut maskuliinisuus. Starckin edustama designmuotoilu on edelleen hyvin harvinaista moottoripy\u00f6riss\u00e4. Samanlaisia kaikuja on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n keskusteluissa, joissa arvostellaan uusien s\u00e4hk\u00f6moottoripy\u00f6rien ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4, joka joissain tapauksissa poikkeaa hurjasti totutusta. Moto 6.5 oli tuotannossa ainoastaan 1995\u201397 ja 1999\u20132002, joten moottoripy\u00f6r\u00e4maailman kestoklassikkoa siit\u00e4 ei muodostunut. Kiinnostava designkuriositeetti se joka tapauksessa on. Suomeen n\u00e4it\u00e4 on rekister\u00f6ity kymmenkunta kappaletta.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4iss\u00e4k\u00e4\u00e4n esimerkeiss\u00e4 ei itseasiassa ole kovinkaan suurta hypp\u00e4yst\u00e4 tekij\u00f6iden p\u00e4\u00e4osaamisalueeseen, joten ehk\u00e4 se taiteen ja kaupallisen taiteen ero ei olekaan niin suuri kuin ajatellaan. Ero on oikeastaan siin\u00e4, ett\u00e4 toisessa on tilaaja ja toisessa ei. Mutta mihin lokeroon menee tilatut potrettimaalaukset?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Taide ja muu luova suunnittelu eiv\u00e4t ole kaukana toisistaan. Samasta l\u00e4hteest\u00e4 aiheet ja inspiraatio joka tapauksessa ammennetaan. Silti graafiset suunnittelijat ja taiteilijat jaetaan kahteen leiriin. Toki toiset tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa toimeksiantojen perusteella ja toiset itseilmaisun tarpeesta. Vai onko se niin yksinkertaista sittenk\u00e4\u00e4n? Itse koen sijoittuvani johonkin n\u00e4iden v\u00e4limaastoon. Asiakas esitt\u00e4\u00e4 tarpeen, johon tarjoan ratkaisua omalla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/689"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=689"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/689\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":690,"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/689\/revisions\/690"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=689"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=689"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.karijokinen.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=689"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Salvador Dal\u00ed<\/p>\n\n\n\n
Kimmo Kaivanto<\/p>\n\n\n\n
Bil Bol -juliste<\/strong>
Akseli Gallen-Kallela<\/p>\n\n\n\n
Philippe Starck<\/p>\n\n\n\n