Kerroin joskus tarinan matkastani suunnittelijaksi parille uudelle graafikolle. Totesin heille, etten ole yht\u00e4 ruohonleikkuun t\u00e4yteist\u00e4 kes\u00e4\u00e4 lukuun ottamatta tehnyt mit\u00e4\u00e4n muuta kuin graafisen suunnittelijan t\u00f6it\u00e4. Kliseisesti voisi sanoa, ett\u00e4 olen kutsumusammatissani. Olen ollut pienest\u00e4 pit\u00e4en kiinnostunut kuvataiteista ja piirt\u00e4minen oli lapsuudessani vahvasti l\u00e4sn\u00e4 \u2013 siihen kannustettiin. Kun kahdeksannella luokalla opintojen ohjauksen tunnilla k\u00e4ytiin l\u00e4pi eri alojen ammatteja, k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 mainostoimistossa ty\u00f6skentelee henkil\u00f6it\u00e4 ammattinimikkeell\u00e4 AD. P\u00e4\u00e4ss\u00e4ni syttyi lamppu, kun tajusin pystyv\u00e4ni yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n taiteen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n. En voi sanoa, ett\u00e4 olisin siit\u00e4 hetkest\u00e4 l\u00e4htien edennyt tuota ammattia kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti, mutta tein kuitenkin valintoja, jotka johtivat t\u00e4h\u00e4n pisteeseen. Matkan varrella minulle on j\u00e4\u00e4nyt muutama sankari mieleen, joiden tekemist\u00e4 ihailen. T\u00e4ss\u00e4 heist\u00e4 viisi.<\/p>\n\n\n\n
1. Oma vaarini<\/strong> 2. David Carson<\/strong> 3. Akseli Gallen-Kallela<\/strong> 4. David Bowie<\/strong> 5. Salvador Dal\u00ed<\/strong> Minulla ei ole suunnittelijana ehk\u00e4 tyylillisesti selkeit\u00e4 esikuvia, mutta henkisesti sit\u00e4kin enemm\u00e4n. Suunnittelijana pit\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 jatkuvasti valppaana eik\u00e4 tietyntyyppiseen tekemiseen pid\u00e4 jumittua. Ajatus kuvavirran suodattumisesta itseni l\u00e4pi tarttui mukaani DJ Shadow\u2019n biisist\u00e4 Building Steam With a Grain of Salt<\/em>, jossa samplena on p\u00e4tki\u00e4 rumpali George Marshin haastattelusta. Siin\u00e4 h\u00e4n puhuu itsest\u00e4\u00e4n rumpalina ja ikuisena rumpujen opiskelijana. Marsh kiteytt\u00e4\u00e4kin biisin lopussa kokemuksensa sanoihin: \u201cAnd I would like to able to continue. To let what is inside of me. Which is, which comes from all the music that I hear. I would like for that to come out. And it\u2019s like, it\u2019s not really me that\u2019s coming. The music\u2019s coming through me\u201d.<\/em><\/strong> Huomaan omassa ty\u00f6ss\u00e4ni ja luomisessani toimivani samalla tavalla kuin Bowie. Suodatan visuaalisia \u00e4rsykkeit\u00e4 oman filtterini l\u00e4pi uusiksi kokonaisuuksiksi.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n oli oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 renessanssimies. Maalasi, veisti, soitti ja korjasi itse useimmat laitteet. N\u00e4in graafisen suunnittelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta vaarin hienoimpia ominaisuuksia oli tekstaaminen perinteisell\u00e4 tavalla ja kirjainten piirt\u00e4minen k\u00e4sin. H\u00e4n oli ehk\u00e4 jopa tiedostamattaan hyvin kiinnostunut typografiasta. Vaari valmisti paperista ja nahkasta uskomattoman hienoja onnitteluadresseja, joita p\u00e4\u00e4tyi aina valtionp\u00e4\u00e4miehi\u00e4 my\u00f6den ymp\u00e4ri maailmaa. H\u00e4n teki itse metallista stanssit, joilla pakotti nahkaan koristekuvioita ja sen j\u00e4lkeen jatkoi maalaamalla ja tekstaamalla suoraan nahalle. Lopputulos oli jotain uskomattoman hienoa. Vaari oli my\u00f6s etev\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4rimaalari sek\u00e4 haitaristi ja tekniikan miehen\u00e4 h\u00e4n kehittikin haitarin teknisi\u00e4 ominaisuuksia eteenp\u00e4in. Vaari my\u00f6s keksi nykyiset in-line-rullaluistimet, muttei valitettavasti pystynyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n patenttia itsell\u00e4\u00e4n. Vaarille oli my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kova paikka huomata, ett\u00e4 k\u00e4sien motoriikka ei en\u00e4\u00e4 toiminutkaan kuten h\u00e4n olisi halunnut ja joutui luopumaan taiteen tekemisest\u00e4. Hieno ele itselleni oli se, kun vaari lahjoitti pensselins\u00e4 ja \u00f6ljyv\u00e4rins\u00e4 minulle. Harmittavan v\u00e4h\u00e4n tosin on tullut maalattua viime vuosina. Vaarin teoksissa toistui luontoaiheet niin maalauksissa kuin graafisemmissakin t\u00f6iss\u00e4. Kes\u00e4m\u00f6kkimme puusto inspiroi h\u00e4nt\u00e4 ja vaahteranlehdet n\u00e4kyiv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4 usein. Vaarin muistoksi toisen k\u00e4teni tatuoinnissa on tuulessa lent\u00e4vi\u00e4 syksyisi\u00e4 vaahteranlehti\u00e4. Vaari oli vaatimaton, omaper\u00e4inen ja omap\u00e4inen mies, mutta kaikille yst\u00e4v\u00e4llinen. Vaarista ei ole kirjoitettu kirjaa, mutta t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n saisi kyll\u00e4 koskettavan ja koomisen tarinakokoelman! Ai niin, vaari oli surkea valokuvaaja, joten sit\u00e4 lahjaa en ole perinyt h\u00e4nelt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhdeks\u00e4nkymment\u00e4luvun puolen v\u00e4lin paikkeilla t\u00f6rm\u00e4sin kaupan lehtihyllyll\u00e4 Ray Guniin. Kyseinen julkaisu jotenkin avasi silmi\u00e4ni typografialle ja sille, ett\u00e4 lehdet ja muut painotuotteet voivat olla n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ja kokeellisia. Tuohon aikaan aloittelin suunnittelijan uraani ja kokeilin typografian rajoja Carsonin vaikutuksesta, kuten niin monet muutkin sen ajan nuoret suunnittelijat. Vaikka tuon aikakauden tyyli ei en\u00e4\u00e4 ole ajankohtainen, siit\u00e4 kuitenkin j\u00e4i omaan tekemiseeni jonkinlainen pohjafilosofia ja rentous. Rajoja voi rikkoa ja itse\u00e4\u00e4n ei kannata keinotekoisesti rajoittaa.<\/p>\n\n\n\n
Heti k\u00e4rkeen minun t\u00e4ytyy todeta arvostavani Gallen-Kallelaa ainoastaan taiteilijana, en niink\u00e4\u00e4n yksityishenkil\u00f6n\u00e4 h\u00e4nen poliittisista mielipiteist\u00e4\u00e4n johtuen. Gallen-Kallela kuvasi suomalaisuutta tavalla, jota ei aiemmin oltu n\u00e4hty. H\u00e4n yhdisti kansallisromanttisen graafisuuden hienosti maalaukseen ja rikkoi luovalla tavalla perinteit\u00e4. Arvostan h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s Kalevalan kuvittajana. Koru-Kalevalan puupiirrokset ovat inspiroineet minua hyvin pitk\u00e4\u00e4n ja pid\u00e4n niit\u00e4 jonkinlaisina suomalaisten heimokuvituksina. Pari niist\u00e4 l\u00f6ytyykin tatuoituna selk\u00e4\u00e4ni juuri tuosta syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Bowie ei ehk\u00e4 ole paras esimerkki henkil\u00f6st\u00e4, jonka el\u00e4m\u00e4st\u00e4 pit\u00e4isi ottaa mallia \u2013 mies ei nimitt\u00e4in omien sanojensa mukaan muista 70-luvusta juuri mit\u00e4\u00e4n. Bowiessa minua kiehtoo sama asia, kuin n\u00e4iss\u00e4 muissakin sankareissa. Nimitt\u00e4in oman tien kulkeminen ja taiteen tekeminen omalla tavalla. Musiikin luomat tunnelmat inspiroivat minua ja kanavoin ne omaan tekemiseeni. Bowie on ollut minulle t\u00e4rke\u00e4 artisti hyvin hyvin pitk\u00e4\u00e4n, vaikka v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n tuntuukin unohtuvan kaiken uuden musiikin jalkoihin. H\u00e4nen kameleonttimainen muuntautumisensa ja vaikutteiden k\u00e4ytt\u00e4minen omassa luomisessa on kiehtovaa. Bowie oli musiikkinsa lis\u00e4ksi lahjakas piirt\u00e4j\u00e4 ja maalari. Muusikkona ja kuvataiteilijana h\u00e4n teki usein yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden tekij\u00f6iden kanssa toteuttaen omaa visiotaan. Voisi ajatella, ett\u00e4 h\u00e4n oli taiteellisen ty\u00f6ns\u00e4 AD tai luova johtaja.<\/p>\n\n\n\n
Iso D. Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 taiteilijoista, josta kiinnostuin. Samalla inspiroiduin koko surrealistisesta liikkeest\u00e4. Huomaan usein piirt\u00e4v\u00e4ni orgaanisia surrealistisia muotoja. Ne tulevat jotenkin luontaisesti. Dal\u00edn vainoharhaisessa maailmassa on jotakin perin kiehtovaa. Nuorempana ostin kahdenlaisia taidekirjoja, fantasiataidetta ja Dal\u00eda. Molemmissa on jollain tavalla hyvin paljon samaa. Valon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on vaikuttanut vahvasti renessanssiajan taide ja Hollannin kulta-aika. Dal\u00ed ihali Veermeeri\u00e4 ja De Chiricoa juurikin valon k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ja sen huomaa. Jostain syyst\u00e4 luulin aina Dal\u00edn t\u00f6iden olevan suurikokoisia, mutta kerran tarkastellessani kirjoista teostietoja huomasin suurimman osan olevan vain v\u00e4h\u00e4n A4:\u00e4\u00e4 suurempia. Totesin t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s omin silmin Dal\u00ed-museossa Espanjan Figueresiss\u00e4. Toki h\u00e4n maalasi suurempiakin t\u00f6it\u00e4, mutta vain muutaman vuodessa.<\/p>\n\n\n\n